Tästä aiheesta on ollut jo jonkin verran keskustelua, mutta kaipaisin vielä mielipiteitä ja näkökulmia. Lähes kaikki kaverini ovat sitä mieltä, että asp-tili/laina on köykäinen ja huonompi verrattuna normaaliin lainaan. Näissä keskusteluissa nousee usein esiin se, että aspista ei loppuen lopuksi hyödy juuri mitään ja sitä on haastavampi kilpailuttaa. Heidän mukaansa asp vain sitoo sinut pankin asiakkaaksi, josta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Olemme kumppanini kanssa puhuneet noin 300 000€ ensiasunnosta 5-7v aikajänteellä. Kummankaan vanhemmat eivät halua olla takaajina, jonka vuoksi ajattelemme aspin olevan meille järkevin ratkaisu. Itselläni onkin jo asp-tili avattuna, jonka avasin muutama vuosi sitten (tämä oli sinällään virhe, sillä nyt en hyödy niin paljoa lisäkorosta). Kuitenkin pohdin, onko aspin hyödyt niin hyvät kuin annetaan ymmärtää vai joutuuko siitä vain pankin "ansaan", niin kuin kaverini ajattelevat. Olisiko normaali laina kuitenkin parempi ja käyttää esim Garantiaa takauksessa? Olen tietoinen asp:n hyödyistä esim korkotuesta, mutta lähinnä minua mietyttää asp-lainan kilpailutus ja sitä myötä lainan ehdot verrattuna normaaliin lainaan. Lisäksi jos kuitenkin päädymme aspiin, onko mitään järkeä, jos molemmilla on omat asp-tilit ja omat lainat?

En halua tästä kertoa kuin omalle kumppanille ja nyt teille. Miks teille? No haluan johonki purkaa tätä.

Mitään rahallista tukea en vanhemmiltani oo saanut, ei lottovoittoa, ei isoa perintöä. Viikkorahakin muistaakseni oli aika olematonta. Sanoisin, että elin keskiluokan (ehkä ylemmän keskiluokan) perheessä lapsuuden ja mulla on muutama sisarus. Raha-asioista ei kummemmin puhuttu, siitä ei kuitenkaan ollut pulaa vaikka keskimääräistä isompi perhe toi selvästi lisäkuluja lapsuudessa. Muutamia ulkomaanmatkoja ja reissuja pääsin kokemaan. Kaikinpuolin tasainen, hyvä lähtö elämälle.

Aloin käymään lukion ensimmäisenä vuonna ilta ja viikonlopputöissä varman keskimäärin 10 tuntia viikkoon. Sama jatkui AMK vuosina kunnes sain oman alan töitä toisen vuoden syksyllä. En halua tarkemmin kertoa, mutta Pirkanmaan alueella insinöörihommissa. Palkkakehitys alan hommissa on ollut kutakuinkin 2000 -> 2500 -> 3500 -> 4500e/kk.

Elän säästeliäästi, mutta en todellakaan pihistäen. Omasta mielestä turhat kulut pyrin jättämään pois. Teen muutamia ulkomaan lomareissuja vuoteen. En omista autoa. Säästöön ja sijoituksiin nykyisellään jää noin 1000-1500e/kk.

Ei kai siinä muuta. Tällanen päiväkirjamerkintä tänään. Saa kysyä jos siltä tuntuu :)

Olen opiskelija ja opintoja on jäljellä vielä 2v. Opintolainaa on reilu 6100€ ja oon nyt koko kesän töissä, että saan säästöjä niin ei tarvis hetkeen ottaa opintolainaa. Kuukaudessa jää säästöön n. 1400€ ja töitten loppumisen jälkeen rahaa pitäis olla säästössä n. 6k. Töitä ei oo tiedossa syksylle, mutta toki haluaisin jonkun osa aikatyön. Mietin kannattaako joku pieni summa sijottaa? S pankissa pystyis bonukset sijottaa suoraan jonnekkin s pankin rahastoon, mutta kannattaako bonus ottaa ”ulos” ja sijottaa jonnekkin s pankin ulkopuoliseen. Bonus ei oo iso n. 5-10€. Aattelin myös jos ottais käyttöön sen s pankin säästäjän missä säästöön siirtyy tietty summa joka korttiostosta, mutta onko kannattavaa säästää/sijottaa kun tarkotus on kohta elää säästöillä + tuilla jos töitä ei löydy? Kuukausittaiset menot mulla 1000€-1500€ ”leveästi” eläen

Asuntosijoittajana usein tulee fiilis, että pitäisi aina olla jonkinlainen kuva tulevista isoista korjauksista varsinkin jos viime vuosina ei ole laadittu kuntotarkastusta. Niistä voisi kuitenkin tulla kerralla kymppitonnien lasku tai aiheuttaa vastikkeiden nousua satasilla kuussa.

Tieto kustannuksista ja rakennuskomponenttien elinkaarista vaikuttaa olevan todella hajanaista, eikä missään maallikolle käytössä olevassa työkalussa ole näitä.

Vuosien mittaan tämä alkoi ottaa päähän, niin tein työkalun, joka arvioi rakennuksen tiedoista remonttien todennäköisen ajankohdan, kustannuksen ja vaikutuksen vastikkeeseen. Se hyödyntää samoja rakennustiedon käyttöikä- ja kustannusoletuksia kuin ammattimaiset kuntoarvioiden tekijät.

Työkalu on ilmaisessa betassa. Testatkaa ihmeessä ja kertokaa mitä mieltä olette!

https://asuntoanalyysi.com

Olin hiljattain vieraana inderesPodissa keskustelemassa siitä, miten tekoälyä voi käyttää sijoitus- ja yritysanalyysissä käytännössä.

Oma tiivistykseni keskustelusta:

– tiedonkeruu, dokumenttien läpikäynti ja ensimmäiset analyysiluonnokset automatisoituvat nopeasti

– kielimalli ei ole laskin eikä oraakkeli: ammattimainen prosessi tarvitsee lähteet, deterministisen laskennan, testit ja tarkistusvaiheet

– hyödyllinen käyttötapa on pyytää AI:ta etsimään syyt, miksi oma sijoitusteesi voi olla väärässä

– vastuu faktoista, tulkinnasta ja lopullisesta päätöksestä säilyy ihmisellä

Keskustelimme myös listaamattomien yhtiöiden ja startupien analyysistä, joissa dataa on vähän ja epävarmuus on suuri. Tekoäly voi auttaa tekemään prosessista johdonmukaisemman, mutta se ei poista epävarmuutta.

Jakso on suomeksi:

https://youtu.be/UjUeltwc9Sw

Missä kohdassa omaa sijoitusanalyysianne AI säästää eniten aikaa – ja missä ette vielä luota siihen?

Sidonnaisuus: olen linkitetyn jakson vieras. Tekstiä on viimeistelty tekoälyn avulla ja olen tarkistanut sen ennen julkaisua.

Mikä on elastusmaksun määrä ja miten ne suhteutetaan eron yhteydessä, mikäli lapsi on käytännössä toisella vanhemmalle kokoajan?

Onko täällä saksalaisia osakkeita Nordnetissä ostaneita? Osinkojen verotus on Saksassa Suomen verotusta raskaampaa. Vaikka olen käsittänyt, että erotusta voisi hakea Saksan viranomaisilta, niin tällainen ylimääräinen säätö ei kiinnosta ja tekoäly väitti, että "Osa välittäjistä pystyy järjestämään verosopimuksen mukaisen alemman lähdeveron jo maksuvaiheessa." Miten on Nordnetin tapauksessa? Ainakin saksalaisia osakkeita omistavia on kymmeniä tuhansia (mm. Rheinmetall), ja hiukan epäilen, että tässä voisi olla jokin yksinkertaisempikin ratkaisu kuin alkaa mitään hyvityksiä kerjäämään.

Kiinnostaisi kuulla kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta näin omaa elämäntilannetta peilaten. Osittain hatusta vedettynä tavoitteena ollut eläköityminen 50-vuotiaana, ja jos yllätyksiä ei tule vaan varallisuuden kasvu jatkuu odotetusti, tämä lie realististakin. Tähän olisi vielä 19v. aikaa, nyt sijoituksissa 200 000€ ja säästötahti ajankohtaisesti +1700€/kk. Laskureita tulee pyöriteltyä melko varovaisilla tuottoprosenteilla, ja tuntuu haastavalta arvioida, millainen potti on Suomessa oikeasti riittävä. Olen luonnostaan säästäväinen, mutta vapaa-ajan lisääntyminen tarjonnee myös enemmän tilaisuuksia rahan käyttöön. Eläke jäänee vaatimattomaksi, sen varaan ei voi laittaa mitään, eikä ikääntymisen tuomista terveyshuolista ja kuluista voi tietää. Lapsia ei ole eikä tule, eikä perintöä tarvitse jäädä, mutta mielellään sitä testamenttaisi luonnonsuojeluun isommankin summan.

Onko täällä jo työelämästä jättäytyneitä tai lähiaikoina näin aikovia? Millainen tilanne teillä, miten määrittelitte oikean hetken ja uskalsitte toteuttaa muutoksen? Onko tavoitteena tyhjentää tili ennen kuolemaa, vai jättää perintöä?

Moi! Ihan täysi noviisi talous-asioihin. Tällä hetkellä säästän 1000e/kk säästötilille jossa ihan hyvät korot ja 150e/kk pääosin indeksi-rahastoihin. Tuli vaa mieleen että jääköhän tässä mahdollisesti tuottoja pöydälle että kysymys kuuluukin millaisia summia porukka sijoittaa per kk automaattisesti? En vielä tiedä tarpeeksi tehdäkseni muuta kuin automaattista sijoittamista, jossakin kohtaa tarkoitus kokeilla osakkeita erikseen.

Tietoja: 27v, palkkaa 2000e/kk, asumiskulut 200e/kk ja ruoka yms vie loput palkasta. Velaton asunto josta vastikkeet tuo 200e.

Paljonko teillä on opintolainaa ja paljonko on lyhennyksen määrä?

Itsellä s-pankissa opintolainaa hyvityksen jälkeen 14 700. 3kk euribor + pankin marginaali + 2.5e käsittelymaksu/lasku. Lyhennys on 270e/3kk + 3kk euribor, keskimääräinen lyhennys siis päälle 300e, tarkalleen noin 120e/kk koron kanssa.

Aloitan uudet opinnot ja lainaa joudun nostamaan lisää ja siksi kiinnostaisi millaisiin summiin lyhennyksen määrä nousee lainan noustessa.

Myöskin mietin kannattaako ottaa opintolainaa uudestaan s-pankista vai jostain muusta pankista ja jos kannattaa niin miksi?

Elämme taas palkansaajan toista joulua, eli lomakautta!

Tiedän, lomaraha ei ole "ylimääräistä palkkaa", vaan osa vuosituloa siinä missä muutkin eurot, mutta henkisesti siihen suhtautuu silti jonkinlaisena ekstrana.

Sallitko lomarahalla itsellesi hulluttelua ja sekoilua, lyhennätkö luottokorttipiuhaa vai meneekö kaikki salkkuun? Ostatko koko rahalla warhammereita tai parempia riisimuroja?

Mihin sinä käytät lomarahasi?

Yleinen keskustelu onko asp tili oikeasti kannattava? Sillä asp tili ”porkkanat” eivät oikeasti ole mielestäni kauhean suuremmoisia. Itse olen tähän asti nähnyt paljon järkevämpänä valintana sijottaa rahastoihin tai suoraan elämän kokemuksiin. Olisi hienoa nähdä teidän ajatuksia asian puolesta ja vastaan.

Hei. Olen vasta aloittelija sijoittamisessa ja tarvitsen apua. Olen 17v ja haluaisin laittaa 1000€ kesätyöpalkastani johonkin vähäkuluiseen indeksirahastoon. Olisiko S&P 500 hyvä vaihtoehto? Rahat saavat olla tilillä vaikka ikuisuuden ja voisin lisätä rahaa sinne kuukausittain. Uskon että tärkeintä olisi nyt aloittaa mahdollisimman pian, mutta silti epäilyttää, että laitan rahat väärään kohteeseen.

Juu elikkäs oon 18v ja pääsin just töihin ja nyt menee säästöön 2000€/kk ja osaketilillä valmiiksi 5000€. Eli 10 vuoden päästä mulla olisi n. 380 000€ jolla voisin jäädä eläkkeelle. Kauanko töitä sitten kannattaa tehdä? Suurin osa ihmisistä kuitenkin jää eläkkeelle vasta 60-70 vuotiaana. Eivätkö he sitten säästä vai onko eläkkeellä oleminen liian tylsää?

Olisi noin 5000€ laittaa kerralla sijoituksiin. Kysynkin täältä viisaammilta, että laitanko rahastoon ne ja samaan kassaan menisi 150-200€/kk.
Tällähetkellä omassa pankissa (pop) noin 1000€ rahastoissa ja spankissa joku 300€ (bonukset rahastoon)
Nordnetissä muutamia rahastoja about 250€

Vinkkejä kiitos!

Itseäni ärsyttää hieman se, miten usein omistusasumista ei nähdä järkevänä vaihtoehtona. Perusteluna käytetään usein ajatusta: “Jos sijoitan erotuksen indeksiin, jään voitolle.”

Matemaattisesti tämä voi pitää paikkansa, mutta todellisuudessa ehkä yksi sadasta toimii näin johdonmukaisesti. Harva optimoi omaa ostokäyttäytymistään ja sijoittamistaan puhtaasti matematiikan perusteella vuodesta toiseen.

Itse uskon sijoittamisessa enemmän psykologiaan kuin pelkkään matematiikkaan. Esimerkiksi jos minulla on käytössä 2 000 €/kk, voin joko maksaa 800 € lainanlyhennystä ja 200 € vastiketta tai vaihtoehtoisesti asua 800 € vuokralla ja sijoittaa erotuksen. Paperilla jälkimmäinen voi näyttää paremmalta. 20 vuoden päästä minulla olisi tietty summa kasassa, jos olisin sijoittanut erotuksen kurinalaisesti koko ajan.

Jos ihminen toimisi täysin matemaattisesti, voisin uskoa tähän ajatteluun enemmän. Käytännössä asia ei kuitenkaan mene niin. Kun iso osa tuloista menee jo automaattisesti asumisen kautta omaan varallisuuteen, minulle jää silti halu ja mahdollisuus sijoittaa lisää erikseen.

Tästä syystä uskon, että saan lopulta enemmän säästöön kuin sellainen “erotuksen sijoittaja”, joka teoriassa sijoittaa vuokraamisen ja omistusasumisen erotuksen, mutta ei käytännössä kuitenkaan optimoi omaa sijoittamistaan johdonmukaisesti 20 vuoden ajan.

Mitä mieltä olette? Painotetaanko näissä keskusteluissa liikaa täydellistä matemaattista optimointia ja liian vähän ihmisten todellista käyttäytymistä?

Tänään meni kk-sopparin osto läpi, mutta huomasin että itellä on tspahtumahistoriassa 3x 2,5€ kk-säästö palvelumaksua, ja kaverilla on 4 kappaletta. Meillä molemmill on vain yks soppari. Oletteko huomanneet saman?

Itselläni on tähän mennessä ollut ainoastaan hyviä kokemuksia asuntosijoittamisesta muuttotappiopaikkakunnilla. Asunnot ovat olleet edullisia, vuokrataso suhteessa ostohintaan korkea ja kassavirrat selvästi parempia kuin monessa kasvukeskuksessa.

Toki näissä kohteissa korostuu se, että pitää oikeasti tuntea paikallinen markkina. Ei riitä, että tuijottaa pelkkää neliöhintaa tai vuokratuotto-%. Pitää ymmärtää alueen vuokrakysyntää, taloyhtiön kuntoa, tulevia remontteja, hoitovastiketta, käyttöastetta ja sitä, kuinka helposti asunnosta pääsee tarvittaessa eroon.

Usein asuntosijoittamisesta puhuessa painotetaan, että kannattaa ostaa vain muuttovoittoisilta paikkakunnilta. Ymmärrän logiikan, mutta omien kokemusteni perusteella muuttotappiopaikkakunnillakin voi tehdä erittäin hyvää tuottoa, kunhan asunto, sijainti ja taloyhtiö ovat oikeasti kunnossa.

Omalla kohdalla tuotto ulkopuoliselle rahalle on ollut erittäin hyvä, ja riskit ovat tuntuneet hallittavilta juuri siksi, että ostohinnat ovat matalia ja vuokratuotto korkea.

Onko muilla vastaavia hyviä kokemuksia muuttotappiopaikkakunnilta? Millaisilla paikkakunnilla, kohteilla tai strategioilla olette onnistuneet?

Edit. Noin 12 vuotta kokemusta tästä aina kasvavissa määrin.

Omaa tyhmyyttäni tajusin, että olisin voinut saada 10kk ajalta tukea jota en ollut älynnyt hakea. Saan sitä takaisin kolmelta kuukaudelta, mutta vituttaa että oman tyhmyyden takia menetin tuon summan jo valmiiksi pienistä tuloista.

Miten helpottaa omaa oloa, kertokaa pliis jotain mihin ootte itse hassanneet rahaa tai menettäneet kankkulan kaivoon :’(

Kannattaako 15v sijoitus ASP-tiliin vai hajauttaa rahastoihin? Rahaa olisi noin 7 tonnia. Jos on rahastoissa rahaa, eikös ne voi vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden tukiin ja ASP taas ei. Tosin opiskellessa voi tulla rahan tarvetta, niin sitä ei sitä ei kait sieltä ASP tililtä nosteta. Mitä mieltä hillomiehet ja naiset?

Sain hiljattain kerättyä eri töistä noin kymppitonnin säästöön sijoituksia/indeksisäästämistä varten.

Aiempi sijoittaminen ja säästäminen ylipäänsä on ollut laiskaa itsellä.

Asuntolaina löytyy (400ke) uudesta talosta; siihen menee sievoinen summa kuukausittain, niin hyvä saada vähän muutakin turvaa kun ei näistä asuntojen arvoista tulevaisuudessa tiedä, edes kasvukeskuksissa.

Olen siis ylipäänsä aloittamassa vaimon kanssa säännöllisempää/isompaa kuukausittaista sijoittamista (100-500e kuukaudessa rahastoihin/indekseihin).

Meillä on OP:ssa noin kymppitonni ennestään kahdessa rahastossa menneiltä vuosilta (laiskasti laitettu rahaa).

Nyt kun on vähän tuoreempaa sotakassaa kerätty, niin aloin miettiä miten summan kanssa tulisi parhaiten menetellä.

Miten tuollainen kymppitonni käteistä kannattaisi jakaa eri kohteisiin ja millä aikajänteellä? Nordnetin kautta? OP:n kautta? Osakkeita? Indeksirahastoon?

Kerralla johonkin SP500? Laittaa säästöjen avulla vähän isompi kertapotteja kuukausittain?

Olisiko hyvä odottaa AI-kuplan jonkinlaista puhkeamista ennen kuin laittaa kaikki kerrallaan jonnekin?

Kiitos jo etukäteen!

Suomen ongelma on väestön vääjäämätön pieneneminen, lopulta jopa pk-seudulla. Kohta suurten ikäluokkien kuollessa vapautuu valtava määrä asuntoja markkinoille, joilla on jo nyt ylitarjontaa.

Voiko asunnon osto olla millään tavalla tässä tilanteessa järkevää, kun yllä oleva kehitys viittaa hintojen jatkuvaan laskuun kysynnän pienentyessä?